Tanssinope Henriika ”Henkka” Lassinharju esittäytyy

28.3.2017


Aloitin noin neljä vuotiaana baletin (tai jos juoksentelua salin ympäri tutu päällä voidaan sanoa baletiksi) ja pian tämän jälkeen äiti vei kokeilemaan luistelua. Sillä sekunnilla, kun astuin jäälle, oli päätös tehty ja ensimmäiset vuodet luistelun parissa kului HTK:n yksäreissä. 14-vuotiaana päätin vaihtaa muokkareihin ja pääsin HL:n Musketeersiin. Kahden junnukauden jälkeen pyyhälsin Marigold IceUnityn riveissä, kunnes oli aika jatkaa eteenpäin opintojen parissa 22-vuotiaana. Aktiiviuran jälkeen valmensin neljä kautta TTK:n minori- ja noviisijoukkueita sekä tanssin aktiivisesti vapaa-ajalla, parina vuonna kilpaillen myös Street tanssin SM-kisoissa.

Tanssi eri tyylilajeineen on aina ollut osa harjoittelua luistelu-urani aikana, joten tanssiminen tuntui luonnolliselta harrastukselta lopettamisen jälkeen. Olen aina ihaillut kaikkia eri tyylejä, baletista hiphoppiin, ja niitä onkin ollut ihana kokeilla vaikkakin joitain vain muutaman kerran. Oma intohimo löytyi kuitenkin dancehallista. Tämän jamaikalaisen katutanssin vastapainoksi olen myös treenannut maskuliinisempaa krumpia asuessani Sydneyssa 2013-2016. Siellä ollessani opiskelin ryhmäliikunnanohjaajaksi Australian College of Sport and Fitness koulussa sekä toimin tanssinopettajana eri-ikäisille ryhmille opettaen katutanssin eri tyylejä sekä nykyjazzia.

Vuoden 2016 alussa minulle selkeni vihdoin, mitä haluan isona tehdä. Ajattelin, että koska olen aina halunnut auttaa muita ihmisiä, etenkin huonommassa asemassa olevia, miksen siis lähtisi tekemään työkseni jotain sellaista, missä voin vaikuttaa asioihin ja auttaa ihmisiä eri puolilla maailmaa. Ostin lentoliput takaisin Suomeen ja päätin hakea Humanistiseen ammattikorkeakouluun nuorisotyön ja kansalaistoiminnan koulutusohjelmaan. Nyt suoritan ensimmäisen vuoden opintoja päämääränä järjestötyöntekijän ammatti ihmisoikeus- tai rauhanjärjestössä.

Koen, että yllämainitsemani kokemukset sekä ammatinvalintani tulevat loistavasti toimeen keskenään ajatellen tanssinopetusta. Tanssin yksi isoimmista tavoitteista on vahvistaa ihmisen itsetuntoa, parantaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä rakentaa yhteys mielen, kehon ja ulkoisen maailman kanssa. Opinnoissani näitä elementtejä käsitellään laajasti monen eri näkökulman kautta. Koen olevani onnekas, kun pääsen yhdistelemään ja toteuttamaan niitä myös työssäni täällä EVT:ssä.

Tanssinopetus luistelijoille on ollut kaikista opetus- ja valmennuskokemuksistani antoisinta. Saan yhdistää kaksi suurinta intohimoani, luistelun ja tanssin, ja jakaa omia oppejani eteenpäin. Vaikken jäällä olekaan, pääsen silti nauttimaan lajin antimista ahkerien ja motivoituneiden luistelijoiden kautta. Omat kokemukset luistelusta antaa hyvät eväät sille, mitä tunneilla tulisi opetella. Joskus on hyvä päästää vapaalle ja tanssia kuin kukaan ei katsoisi (tätä teemme kirjaimellisesti, kun sammutamme valot ja mimmit tanssivat pimeässä), mutta punainen lanka kulkee mukana jokaisella tunnilla. Tavoitteena on tukea luistelijoiden kropan hallintaa, lisätä liikkuvuutta ja liikelaajuutta, vahvistaa ilmaisullisia taitoja sekä itsetuntoa. Toivon, että luistelijat saavat tunneilta yhtä paljon kuin minä, nauttivat musiikin tahtiin liikkumisesta ja saavat uskallusta ja rohkeutta niin jäällä kuin jään ulkopuolellakin.

”Dance like no one is watching”

❤  Henkka