Kuntovalkkumme Jenni Haukirauma esittäytyy

3.4.2017


Tulin mukaan EVT:n valmentajatiimiin keväällä -14 uuden kauden alkaessa. Olin juuri lopettanut päätoimisen valmentajantyön toisessa seurassa vuosien jälkeen, ja ehtinyt hengähtää hetken, joten tartuin innolla uuteen haasteeseen. Alkava kausi on neljäs työntäyteinen ja vahva kausi muodostelmaluistelijoiden (ja yksinluistelijoiden) fysiikkavalmentajana seurassamme. Vaikka olen valmentanut niin jäällä kuin jään ulkopuolella eri lajien urheilijoita jo vuodesta 2001 alkaen, opin silti joka päivä jotain uutta työni parissa. Erikoistuminen pelkästään fysiikkavalmennukseen on valtavan antoisaa ja mielenkiintoista mutta samalla haastavaa. Toisaalta lajivalmentajan kokemus auttaa ja ohjaa keskittymään jään ulkopuolella olennaisiin asioihin: Aikaa on käytössä viikkotasolla rajallisesti. Työskentely tutussa seurassa ja valmentajatiimissä auttaa myös tuntemaan urheilijat, mikä on tuloksekkaan työn kannalta välttämättömyys.

 

Viikoittaisen säännöllisen fysiikka- eli kuntoharjoittelun tarkoitus on parantaa urheilijan suorituskykyä. Harjoittelun rytmittämisen lisäksi olennaista terveiden treenipäivien kannalta on riittävä ja oikeanlainen ravinnon saanti sekä riittävä ja laadukas unen määrä. Oikeanlaisella harjoittelulla ja riittävällä ravinnonsaannilla ennaltaehkäistään myös merkittävästi loukkaantumisriskiä.

 

Fysiikkaharjoittelussa mahdolliset virheasennot ja heikot kohdat voidaan paikantaa ajoissa ja epätasapainoa kehossa vahvistaa. Laji on vaativa, ja vaatii urheilijalta jäällä aina vain enemmän ja enemmän. Kaikki lähtee kuitenkin lantion- ja keskivartalon alueen hallinnasta. Jokaisen joukkueen ja luistelijan treenissä on mukana voimaharjoittelua, liikkuvuusharjoittelua ja kestävyyden eri osa-alueiden treenaamista, ikähaarukasta sekä harjoittelukauden ajankohdasta riippuen. Kehonhuolto on myös merkittävä osa harjoituksia: Pyrin antamaan erilaisia vaihtoehtoja omatoimiseen kehosta huoltapitämiseen jokaiselle.

 

Keväällä ja syksyllä pidetään myös kuntotestit, jotka ovat työkaluna ja suunnannäyttäjänä valmentajalle, mutta samalla myös hyvä mittari luistelijalle siitä, millaista kehitys on ollut kauden aikana. Kaikki luistelijat eivät odota kuntotestejä innolla, mutta toisaalta testeissä kyse on myös itsensä voittamisesta. Vaikka testit tehdään pääosin jään ulkopuolella, olen pyrkinyt muokkaamaan niistä mahdollisimman lajinomaiset. On mahtavaa nähdä suuria tunteita ja onnistumisia, kun luistelija suhtautuu testeihin tosissaan ja kaikkensa antaen!

 

Myös fysiikkaharjoittelua pyritään viemään mahdollisuuksien rajoissa yksilöllisempään suuntaan. Toivon voivani antaa jokaisessa harjoituksessa jokaiselle luistelijalle jotain uutta: On se sitten oivallus itsestä, kehosta, jostain liikkeestä tai vaikkapa palautumisen merkityksestä. Kun luistelija oppii, olen iloinen! Tästä on hyvä ponnistaa kohti kevättä ja uuteen kauteen: Suurella sydämellä, nauttien, onnistuen ja oppien!